IBD-viikkoa vietetään 1.–7. joulukuuta. Viikolla lisätään suomalaisten tietoisuutta tulehduksellisista suolistosairauksista eli IBD:stä.
IBD (inflammatory bowel disease) eli tulehdukselliset suolistosairaudet Crohnin tauti ja colitis ulcerosa yleistyvät edelleen voimakkaasti Suomessa, sillä joka vuosi yli 2 000 suomalaista saa IBD-diagnoosin. Sairauden esiintyvyys on maassamme yksi maailman korkeimpia. IBD:stä on tulossa suomalaisten uusi kansansairaus, sillä sairastuneita on jo yli 52 000*. Suolistosairaudet voivat haitata vakavasti työn tekemistä, työn hakemista tai opiskelua. Vuoden 2020 työelämäkyselystä** selviää, että lähes puolet (47,5 %) kyselyyn vastanneista suolistosairaista kokee sairauden haittaavan heitä päivittäin tai viikoittain. Kyselyssä selvitettiin pitkäaikaissairauksien vaikutusta työelämään ja siihen vastasi yli tuhat suolistosairauden kanssa elävää suomalaista. Tulosten mukaan työelämässä on koettu paljon tai erittäin paljon haasteita tiedonpuutteen (27,5 %) ja oman työn toimenkuvan (24,9 %) vuoksi. Kolmannes (33,5 %) kertoi, että oma suolistosairaus on vaikuttanut selkeästi omaan ammatinvalintaan tai opiskeluun. Puolet vastaajista (49,2 %) kokee suolistosairauden heikentäneen elämänlaatuaan. – Vaikka Suomessa tiedetään hyvin sairaus- ja osasairausvapaan mahdollisuuksista, ja niitä myös osataan hyödyntää, liittyy suolistosairauksiin edelleen myös paljon ymmärtämättömyyttä työpaikoilla, sosiaali- ja terveysturvan asiantuntija Olga Haapa-aho IBD ja muut suolistosairaudet ry:stä sanoo. – Monipuolisemmat, yksilölliset työelämän joustot mahdollistaisivat nykyistä paremmin työssäkäynnin suolistosairauden eri vaiheissa. Esimerkiksi sairauden akuuttivaiheessa työajan joustot ja työnkuvan muutokset helpottaisivat monen työssäjaksamista. Keinoja jaksamiseen ja sairauden kanssa selviämiseen IBD:tä sairastavat ovat kokeneet tehokkaiksi työelämän tukikeinoiksi muun muassa liukuvan työajan, etätyön mahdollisuuden, hyvät wc-järjestelyt työpaikalla. Lisäksi mahdollisuudet lyhyisiin taukoihin pitkin työpäivää, työpäivien lyhentäminen sairauden akuuttivaiheessa sekä fyysisesti raskaimmista työtehtävistä luopuminen koetaan erityisen hyödyllisiksi. – Melkein puolet kyselyyn vastanneista kokee, että työyhteisön ja esihenkilön ymmärrys vaihtelevista oireista tukevat työssäjaksamista. IBD:stä ja sen vaikutuksista työelämään on hyvä puhua avoimesti, sillä monet suolistosairauden oireista eivät näy ulospäin, Haapa-aho toteaa. Suurin osa sairastuneista voi kuitenkin työskennellä täyspäiväisesti. Haapa-ahon mukaan etenkin työn järjestäminen stressittömämmäksi edesauttaa sairastavan työarkea. Terveelliset elämäntavat, vertaistuki ja itselle mielekäs arki tukevat IBD:tä sairastavan työssäjaksamista. IBD-viikon aikana suomalaisten tietoisuutta tulehduksellisista suolistosairauksista lisätään muun muassa valaisemalla violetin väriseksi tunnettuja kohteita, kuten Turun kirjastosilta, Helsingin kaupunginteatteri ja Tampereen Näsinneula. Lisätietoa IBD-viikosta IBD ja muut suolistosairaudet ry:n nettisivuilta www.ibd.fi/ibd-viikko/. *Korvausoikeusnumero 208 oli vuoden 2019 lopussa 51 623 henkilöllä. Lähde: Kelan tilasto **Neljän järjestön yhteistutkimus pitkäaikaissairauksien vaikutuksesta työelämään 2020. Innolink. Tilaajina Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry, IBD ja muut suolistosairaudet ry (entinen Crohn ja Colitis ry), Psoriasisliitto ry ja Suomen Reumaliitto ry. Koko kyselyn N = 3818, joista 1032:lla oli jokin suolistosairaus. Tiedotteen luvut on laskettu suolisto-oireisten vastaajien osuudesta, mutta ne ovat hyvin samansuuntaisia myös muiden pitkäaikaissairaiden joukossa.
IBD ja muut suolistosairaudet ry, entinen Crohn ja Colitis ry, on valtakunnallinen IBD:tä tai muuta suolistosairautta sairastavien sekä heidän läheistensä etujärjestö, jonka tehtävänä on tarjota monipuolisesti vertaistukea ja tietoa, valvoa sairastavien etuja ja vaikuttaa suolistosairauksia sairastavia koskeviin asioihin valtakunnallisesti. Lue lisää: ibd.fi. Lähde: ibd.fi
Comments