Terveystuotealan seminaarissa keskityttiin terveyden ylläpitämiseen ja ennaltaehkäiseviin toimiin

Muistisairauksien hoito ja ennaltaehkäisy olivat vahvasti esillä Terveystuotetukut ry:n seminaarissa. Seminaarissa käsiteltiin myös mikroravinteiden merkitystä ja optimaalista saantia.

Erikoiskaupan liiton Suhdanteet 2024 -seminaarin yhteydessä järjestetyssä Terveystuotetukut ry:n seminaarissa käsiteltiin sairauksien ennaltaehkäisyä. Helsingin Messukeskuksessa 10.10. järjestetyssä seminaarissa keskustelua alustivat Helsingin yliopiston professori Anne Koivisto ja Terveystuotetukut ry:n puheenjohtaja Jarmo Hörkkö.

Tilaisuuden juontajana toimi Terveystuotetukut ry:n toimitusjohtaja Marja Koivisto, joka avasi tilaisuuden. Koivisto totesi, että Erikoiskaupan liiton aamupäivän seminaarissa käsiteltiin kuluttajakäyttäytymistä ja taloussuhdannetta. Terveystuotealaa edustavan yhdistyksen omassa seminaarissa pääaiheena oli muistisairaudet, mitkä Koiviston mukaan ovat trendi, mitä ei voi sivuuttaa.

Professori Anne Koivisto nosti esityksessään esille muistisairauksien mittakaavan ja vaikutukset ihmisten hyvinvointiin. Muistisairaudet ovat aivojen rappeumasairauksia, jotka vaikuttavat kaikkiin, joilla on ikääntyviä omaisia. Ikääntyvässä Suomessa muistisairaudet näkyvät merkittävällä tavalla terveydenhoidossa ja niillä on suuri vaikutus koko yhteiskunnalle, Koivisto painotti esityksessään.

Maailmanlaajuisesti muistisairaiden määrä lisääntyy vuosittain 10 miljoonalla. Tässä luvussa huomioidaan kuitenkin vain diagnosoidut tapaukset. Kaikkialla muistisairauksia ei diagnosoida samaan tapaan, kuin länsimaissa. Suomessa on Koiviston mukaan noin 200 000, joilla on todettu dementiatasoinen muistisairaus ja uusia diagnooseja tehdään vähintäänkin 15 000 vuosittain. Yhteiskunnalliset kustannukset yltävät jopa 2 miljardiin euroon vuositasolla, kun otetaan huomioon omaishoidon kustannukset. Kaikkia kustannuksia ei edes pystytä arvioimaan ja kokonaiskustannus voi olla tätäkin suurempi, Anne Koivisto summasi. Hän myös muistutti, että taloudellisia kustannuksia merkittävämpää on muistisairauksien vaikutus ihmisten elämänlaatuun.

”Elämänlaatu alkaa laskea jo sairauden varhaisessa vaiheessa. Muistin ja muun tiedonkäsittelyä heikentää monet eri seikat. Näitä ovat muun muassa päihteiden käyttö, elimelliset sairaudet, unen häiriöt ja huono ravitsemus. Varsinaisen muistisairauden riskiä perinnöllisten tekijöiden lisäksi lisäävät muun muassa sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät, pitkäkestoinen, vakava masennus, ilmansaasteet, pään vammat sekä huonokuuloisuus.

Professori Koivisto kävi seminaarissa läpi myös niitä tekijöitä, jotka auttavat ennaltaehkäisemään tai viivästyttämään muistisairauteen sairastumista . Terveellinen ruokavalio, älyllinen ja sosiaalinen aktiivisuus, liikunta ja koulutus tukevat mielen ja aivojen terveyttä, Koivisto listasi.

Seminaarissa todettiin, että Alzheimerin taudin hoito kannattaa aloittaa jo taudin varhaisessa vaiheessa. Oireenmukaisen lääkehoidon lisäksi tarvitaan myös lääkkeetöntä hoitoa sekä toimintakyvyn vahvistamista. Muistisairauden riskiin voinee vaikuttaa joidenkin antioksidanttien avulla, syömällä kalaöljyjä, lisäämällä liikuntaa ja toimimalla yhdessä muiden kanssa. Yksittäisen vitamiinin tai ravintoaineen käyttäminen ei yksin riitä, vaan on tärkeää hoitaa terveyttään monipuolisesti, totesi Anne Koivisto.

Mind the gap

Seminaarin loppupuolella Terveystuotetukkujen puheenjohtaja Jarmo Hörkkö nosti esille ravitsemuksen merkityksen ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle. Hörköllä on yli 30 vuoden kokemus mikroravinteista.

Terveystuotetukut ry kuuluu useaan eri kansainväliseen järjestöön, jotka edistävät ravintolisien käyttöä ja toimivat alan edunvalvojina. Maailmalla on herätty ravitsemukseen liittyvään ongelmaan. Erityisesi länsimaissa ruokavalion on köyhtynyt ja voidaan jopa puhua länsimaisesta aliravitsemuksesta. Kansainvälisesti aiheesta on ruvettu käymään laajaa keskustelua ja ravitsemukseen liittyvä vaje on vahvasti esillä. Köyhästä ravitsemuksesta puhutaan metroista tutulla lausahduksella: ”Mind the Gap”. Tällä viitataan siihen, että meidän tulisi huomioida ravitsemuksen puutteet ja kuilut.

Hörkkö totesi, että länsimaiden ihmisten ruokavaliossa on paljon energiaa, mutta vahvasti prosessoidussa ruoasta puuttuu välttämättömiä mikroravinteita, joita tarvitaan muun muassa aineenvaihduntaan. Tämänkaltaiset ruokavalion puutokset ovat vakavia ja voivat aiheuttaa sairauksia. Ihmisten pitäisi välttää liian paljon energiaa sisältävää ruokaa, jota meillä kuitenkin syödään. Länsimainen ruoka sisältää paljon hiilihydraatteja ja ihmiset syövät myös liikaa sokeria.

Mikroravinteiden hyödyistä puhuva Hörkkö näkee, että viralliset suositukset lisäravinteille kuten vitamiineille, ovat liian alhaisia. Nykyiset suositukset turvaavat ainoastaan ihmisen tarvitseman minimisaannin. Hörkön mukaan pitäisi pyrkiä saamaan optimaalinen annos mikroravinteita.

Köyhtyneen ja yksipuolisen ruokavalion aiheuttaman kuilun umpeen kurominen mahdollistaa terveen elämän. Hörkkö nosti seminaarissa esiin Food Supplements Europen tuoreissa julkaisuissa esitetyt suositukset ja niiden hyödyntämisestä saatavilla olevat taloudelliset hyödyt. Pelkästään ottamalla käyttöön Omega 3:n suosituksen mukaisen annostuksen, voitaisiin vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä 4,9 prosentilla. Tämä tuottaisi 5 vuoden aikana 64,5 miljardin euron säästöt Euroopassa. Muiden lisäravinteiden käytön lisääminen toisi myös mittavia säästöjä.

Hörkkö totesi, että Suomessa voitaisiin säästää merkittävästi terveydenhoidon kuluja sekä parantaa ihmisten elämänlaatua lisäämällä tärkeiden mikroravinteiden saantia. Ikääntyvässä Suomessa terveydenhuollon rahat ja resurssit ovat loppumassa, joten tarvitaan toimia, joiden avulla voidaan saada säästöjä. Hörkkö korosti myös ihmisen omaa vastuuta omasta terveydestään.