Tutkimus: Suomalaisten kiinnostus täydentäviin hoitoihin kasvaa

Äskettäin julkaistun Yhdistävä Lääketiede ry:n tutkimuksen mukaan yhä useammat suomalaiset ovat kääntymässä täydentävien ja integratiivisten hoitojen puoleen perinteisten terveyspalvelujen rinnalla. Tutkimuksen mukaan noin puolet suomalaisista (51 %) oli käyttänyt jonkinlaista täydentävää ja integratiivista hoitoa viimeisen 12 kuukauden aikana. Tieto perustuu kyselyyn, johon vastasi 3244 vähintään 16 vuotta täyttänyttä suomalaista. Aiheesta tiedotti Taimi-koulutus.

Tiedotteen mukaan tutkimuksessa täydentävät hoidot jaettiin kolmeen pääryhmään: itseavun keinot, hoitajan tarjoamat palvelut sekä erilaiset ravintolisät (ei sisällä vitamiineja ja hivenaineita), rohdokset ja homeopaattiset valmisteet. Täydentäviä itseavun keinoja oli käyttänyt 29 % vastaajista. Suosituimpia itseavun keinoja olivat rentoutustekniikat, meditaatio, mielikuvaharjoitukset ja jooga. Muita keinoja olivat saunominen, luonnosta avun hakeminen, taiteen harrastaminen ja rukoileminen oman terveyden puolesta.

Hoitajien tarjoamia palveluita oli käyttänyt 20 % vastaajista. Hierontojen, jäsenkorjauksen ja osteopatian kaltaiset hoidot olivat suosituimpia. On huomionarvoista, että yli 73 % näiden hoitojen käyttäjistä ilmoitti kokeneensa hoitomuodot hyödyllisiksi.

Ravintolisät, rohdokset ja homeopaattiset valmisteet olivat kiinnostaneet 27 % vastaajista. Tutkimuksessa havaittiin myös, että luontaistuotteita, joihin lukeutuvat myös vitamiinit ja hivenaineet, oli käyttänyt jopa 82 % vastaajista.

Yhdistävä Lääketiede ry:n toiminnanjohtaja, farmasian tohtori Hanna Kortejärvi, korosti, että ihmiset valitsevat näitä itse maksettavia terveydenhuollon ulkopuolisia hoitoja ennen kaikkea ennaltaehkäisevänä terveydenhoitona ja täydentävänä vaihtoehtona vakiintuneille terveyspalveluille. Kortejärvi painotti myös täydentävien hoitojen potentiaalia terveyden edistämisessä ja sairauksien ennaltaehkäisyssä. Joitakin täydentäviä hoitoja on jo otettu mukaan viralliseen terveydenhuoltoon, sillä niille on löydetty riittävästi tutkimusnäyttöä myös sairauksien ja oireiden hoidossa. Esimerkkeinä mainittiin mindfulness ja jooga mielenterveyden häiriöiden hoidossa, tiedotteessa todetaan.

Kortejärvi painottaa tiedotteessa tarvetta lisääntyvälle tutkimustiedolle ja rakentavalle yhteiskunnalliselle keskustelulle täydentävien hoitojen hyödyistä, haitoista ja niiden hyödyntämisestä. Yhdistävä Lääketiede ry aikoo vastata tähän tarpeeseen toteuttamalla lisää tutkimusta, järjestämällä seminaareja ja koulutuksia sekä haastattelemalla asiantuntijoita.

Tiedotteessa Kortejärvi myös ehdottaa Maailman terveysjärjestön (WHO) suosituksen mukaisesti, että Suomi laatisi strategian perinnehoitojen ja muiden täydentävien hoitojen tarjonnan ja käytön tukemiseksi kansanterveystyössä. Tällainen strategia voisi olla osa laajempaa vaihtoehtohoitojen sääntelytarpeen selvitystä, joka on mainittu hallitusohjelmassa. Tällaiset strategiat ovat jo käytössä 98:ssa WHO:n jäsenmaassa.

Tutkimuksen toteutti Kantar Public joulukuussa 2022, ja sen tulokset julkaistiin BMC Complementary Medicine and Therapies -julkaisussa. Tutkimusta rahoitti Lapsi ja Luonto Säätiö. Tutkimuksen avulla avautuu ikkuna suomalaisten kiinnostukseen ja käyttöön täydentävien hoitojen saralla, joka vaikuttaa olevan kasvava trendi perinteisten terveyspalvelujen rinnalla.

Pyykkönen, M., Aarva, P., Ahola, S., Pasanen, M. and Helin, K. Use of complementary and integrative health in Finland: a cross-sectional survey. BMC Complement Med Ther 23, 279 (2023). https://doi.org/10.1186/s12906-023-04088-4